Lisää koteja, kiitos!

Tämä kirjoitus on julkaistu vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana.

Asuminen maksaa opiskelijalle hänen tuloistaan keskimäärin 72 %. Kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa keskivuokra neliötä kohden on huomattavasti suurempi kuin muualla maassa. Miten voimme odottaa opiskelijoiden etenevän opinnoissaan, jos emme voi edes tarjota heille kohtuuhintaisia asuntoja?

Järjestelmämme erikoisuus on erilaiset ja erisuuruiset asumistuet. Kun työtön tai muuten pienituloinen aloittaa opinnot, hän siirtyy yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Samalla hänen tulonsa romahtavat, koska yksinasuvan opintotuen asumislisä on enintään 201,60 euroa yleisen asumistuen ollessa jopa 406,40 euroa kuukaudessa. Käytännössä rankaisemme kansalaisia aktiivisesta opiskelusta ja kannustamme jäämään kotiin. Vaihtoehtoisesti opiskelija joutuu hankkimaan lisätienestejä opintojensa ohella, mikä päättäjien tavoitteiden vastaisesti pitkittää opintoaikoja entisestään.

Rakentaminen on Suomessa kallista ja runsaasti säänneltyä, vaikka nimenomaan edullisille ja pienikokoisille asunnoille olisi eniten tarvetta. Vuokra-asuntojen tuotannon nopeuttamiseen on useita ratkaisuja: uudisrakennukset voidaan vapauttaa väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta ja rakentamattomien tonttien verotusta voidaan kiristää. Hallituksen ei tule missään nimessä poistaa opiskelija-asunnoille suunnattua investointiavustusta. Todella moni hanke riippuu juurikin valtion pienestä tuesta ja lisäksi sen leikkaaminen nostaisi pienituloisten vuokria.

Tärkein uudistus on kuitenkin vahvan metropolihallinnon luominen pääkaupunkiseudulle. Epäterve kilpailu “hyvistä” veronmaksajista on johtanut tehottomaan rakentamiseen, jossa kokonaisuus karkaa täysin kuntien käsistä. Siksi tarvitsemme toimivan metropolihallinnon, jolla on valta maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Tällainen metropoli pystyisi määräämään lisää vuokra-asuntojen tuotantoa ja luomaan järkevän metropolikaavan, jossa pakolliset parkkipaikat ja asuntojen korkeat keskikokovaatimukset voidaan unohtaa.

Opiskelijoiden asumistuki on jäänyt pahasti jälkeen todellisuudesta, mutta sen nostaminen ei riitä ongelman ratkaisuun. Tarvitsemme paljon enemmän edullisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle ja sen eteen meidän on tehtävä isoja uudistuksia.


-Emil Bulut