Kolme feminististä uudistusta Minna Canthin kunniaksi

Tämä kirjoitus on julkaistu vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana.

Olen feministi. Minulle se merkitsee tasa-arvoa ja vapautta elää omaehtoista elämää. Jokaisen pitää pystyä toteuttamaan sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan ilman yhteiskunnan paineita elää rajatuissa rooleissa. Nämä roolit näkyvät lainsäädännössä ja kaikissa yhteiskunnan tiloissa, kuten työpaikoilla sekä kouluissa. Haluan purkaa rakenteita ja asenteita, jotka sitovat ihmisiä. Seuraavalla eduskunnalla on velvollisuus päivittää Suomen lainsäädäntö ihmisarvoa ja vapautta kunnioittavaksi. Lisäksi kouluissamme tulee edistää tasa-arvoa ja torjua vihapuhetta. Minna Canthin päivän aatteita kunnioittaen ehdotan seuraavia uudistuksia.

Ajankohtaisin uudistus on translain hyväksyminen. Nykyinen lainsäädäntömme pakottaa sukupuoltaan korjaavat henkilöt ihmisoikeuksia rikkovan prosessin läpi. Henkilön on oltava 18-vuotias ja saada lääketieteellinen selvitys kuulumisestaan vastakkaiseen sukupuoleen. Lääketieteellinen selvitys kestää yleensä yli vuoden, jonka ajan hän joutuu käyttämään henkilöllisyystodistusta, johon on merkitty väärä sukupuoli. Juridisesti sukupuoltaan vaihtavan on oltava steriloitu tai muuten lisääntymiskyvytön, jolloin hän ei kykene koskaan hankkimaan lapsia. Lisäksi hänen on muutettava mahdollinen siviilisäätynsä avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin – tai erota. Translaki olisi korjannut näitä vääryyksiä, mutta Kristillisdemokraatit Päivi Räsäsen johdolla kaatoivat lakiehdotuksen uhkaillen hallituksesta lähtemisellä. Translaki on hyväksyttävä viipymättä, koska ihmisoikeudet eivät ole poliittinen leikki.

Euroopan neuvoston valtiot kokoontuivat Istanbuliin puimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaista yleissopimusta. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten maiden joukossa, mutta on jäänyt jälkeen konkreettisten muutosten kanssa. Sopimus velvoittaa Suomea perustamaan väkivallan uhreille lisää turvakotipaikkoja, joihin turvaa hakevat ihmiset pääsisivät heti tarpeen tullen. Tämän lisäksi Suomen tulisi avata auttava puhelinlinja, jotta jokainen väkivallan uhri pystyy saamaan tukea ja tietoa vuorokauden ympäri. Nykyinen hallitus hyväksyi tavoitteet, mutta ei lisännyt tarvittavaa rahoitusta ollenkaan. Väkivallan uhrien kiusaaminen ei loppunut tähän. Nimittän hallitus myöskin kieltäytyi perustamasta koordinaatioelintä, joka seuraisi ja varmistaisi Istanbulin sopimuksen toteutumisen Suomessa. Seksuaalinen väkivalta, perheväkivalta ja muut väkivallan muodot, joita sopimus yrittää kukistaa koskettavat naisten lisäksi monia muita ihmisryhmiä kuten lapsia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä monia miehiä. On käsittämätöntä, että erittäin matalakustanteinen uudistus, joka suojelisi ihmisiä väkivallalta, ammuttiin alas. Suomen tulee siis taata resurssit Istanbulin sopimuksen toteutumiseen ja perustaa koordinaatioelin, joka valvoo olemmeko onnistuneet vähentämään väkivaltaa.

Viimeiseksi mainitsen vanhemmuuden kustannusten jakautumisen ja vanhempainvapaan yleisesti. Nykyisessä tilanteessa moni nainen kärsii työmarkkinoilla, koska työnantaja pelkää raskaudesta aiheutuvia kustannuksia. Vanhemmuuden kustannusten siirtäminen Kelalle korjaisi naisten epätasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Tämän lisäksi isien annamme viettää vastasyntyneen lapsensa kanssa 54 arkipäivää. Siirtyminen 6+6+6 -malliin antaisi isille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Malli toimii siten, että vanhempainvapaasta 6 kuukautta kuuluisi äidille, kuusi isälle ja loput kuusi vanhemmat jakaisivat keskenään haluamallaan tavalla. Lisäksi mallin tulisi huomioida samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Kotihoidontuki on myös sukupuolittunut, koska 94 % sen käyttäjistä on naisia. Nostamalla osittaista hoitorahaa, moni nainen pystyisi tekemään osa-aikaista työtä samalla kun hoitavat lastaan ja moni isä pystyisi jättäytymään muutamaksi päiväksi viikossa poissa työstään hoitamaan lastaan.

Uudistuksia on tietenkin lisää, kuten äitiyslaki, jonka KD torppasi. Mutta nämä kolme uudistusta tekisivät yhteiskunnastamme tasa-arvoisemman ja reilumman paikan elää. Minna Canthin sanoin : “Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”


-Emil Bulut